keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Suloinen rauha

"Suloinen rauha", 2019
viivasyövytys ja akvatinta

16 kommenttia:

  1. Miellän tämän karhuemoksi,kun on niin lempeä katse.😊(lempeyshän tässä ajatuksessa on lumetta kyllä,jos ajatellaan kuinka emo tarvittaessa puolustaa pentujaan...)Oma nimeni Ursula juontaa juurensa Ursasta,joka on latinankielinen hellyttelynimi naaraskarhulle,karhu onkin voimaeläimeni.
    Sain juuri sisareltanikin Teemu Järven karhuaiheisen julisteen lahjaksi.
    Karhu on nuoruuden painajaisteni,suuren ihailuni ja kunnioitukseni kohde!
    Tämä työsi on aivan ihana apiloineen kaikkineen.Toivottavasti karhu siinä eläinlajina katsoo kauas tulevaisuuteensa!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Mirjam-Matilda! Ihanaa, jos olen pystynyt luomaan sen lempeyden, mikä karhuissa myös on.
      Rakastuin viime vuoden kesällä karhuihin Kuusamossa karhukojulla vieraillessani. Tosin tajusin tässä kerran, että olen ollut ihastunut karhun olemukseen jo aiemmin: Kun vanhempieni ja veljeni kanssa vierailin Ähtärin eläinpuistossa, niin valitsin sieltä matkamuistoksi pienen keraamisen karhun, joka minulla on vieläkin. Olen myös joitakin vuosia sitten ostanut TaiKin (tai siis nyk. AaltoArts Tokiyon) joulumyyjäisistä Sanna Sipin grafiikantyön karhusta et cetera. Vaikka lapsena kävin Ähtärissä, niin en pidä eläintarhoista ja sirkuksissa en ole koskaan käynyt. Eläinten on saatava elää vapaudessa.
      Oikeassa olet, että naaraskarhu puolustaa lapsiaan, mutta kukapa hyvä äiti ei sitä tekisi? :) ❤
      Eräs ihminen sanoi minulle, että ehkäpä karhu on voimaeläimeni ja kehoitti minua miettimään asiaa.
      Ursula on kaunis nimi ja sillä on hieno tausta. Teemu Järvellä on upeita töitä. Hän pystyy muutamin vedoin luoda eläimen olemuksen.

      Poista
    2. Minäkään en pidä eläintarhoista,en pidä koko ajatuksesta niistä.
      Karhudokkareita on ihana katsoa, karhuista löytyy niin paljon juuri niitä lempeitä piirteitä,leikkisyyttä jne.
      Olet onnekas, jos olet päässyt karhukojulle!
      Minäkin niin haluaisin!😊Haluaisin kohdata luonnonvaraisen karhun "hallitusti"itse pelästymättä tai sitä pelästyttämättä.
      Minä sydämessäni puolustan villieläimiä henkeen ja vereen ja radikaalisti olen myös sitä mieltä, että emoilla on täysi oikeus puolustaa pentujaan.Villieläimiä ei pitäisi eliminoida vain sen takia että ne eksyvät ihmisen asuinalueille oman elinalueensa pienentyessä eikä varsinkaan jos ne kilpailevat metsästystä harrastavien riistasta.Kyllä esim.karhu on mielestäni metsän kuningas,eikä ihminen.Karhu herättää minussa kovasti tunteita,niin kuin huomaat.😉

      Poista
    3. Karhukoju jolla olin, sijaitsee Kuusamossa ja pääsin sinne Kuusamo-opiston kautta. Kaikki oli turvallista, kun vaan noudatti ohjeita eli kulki rauhallisesti juttelematta sen 400 m kojulle yms. Suosittelen lämpimästi ♥. Karhu kyllä väistää ihmistä ja pelkääkin. Ainoa hankala tilanne tosiaan on, jos vahingossa menee emon ja poikasen väliin, mutta eipä niitäkään tilanteita hirmu usein satu.
      Olen samaa mieltä, että eläimiä ei pitäisi tappaa, jos eksyvät ihmisasutuksille. Ihmiset tosiaan pienentävät koko ajan niiden elintilaa, joten on myös ihmisten velvollisuus kuljettaa ne turvallisesti omille kotikonnuille.
      Heh, meitä on sitten kaksi karhujen puolesta tunteilevaa ja niistä innostuvaa 😊. Meillä on siis selvästi sama rakkauden kohde ♥.

      Poista
  2. Kaunis! Minun mies ja poika olivat muutama viikko sitten samalla kursilla. He ihastuivat pieniin karhunpentuihin. Yhdellä karhulla oli 4 pienokaista mukana;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne! Voih, silloin kun itse olin kojulla, pentuja ei näkynyt. Olivat varmasti ihania. Itse en ollut karhunkuvauskurssilla, vaikka kojulla kävinkin, vaan tekemässä grafiikkaa. Kuusamo on ihana monella tapaa.

      Poista
  3. Aivan ihana työ! Hän on lempeä karhuemo<3

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahdutaa aina - I appreciate your comments