maanantai 6. elokuuta 2018

Tupasvillojen keskellä

Siellä hän oli heinäkuussa tupasvillojen keskellä ja minä kökötin karhukojun suojassa. Ihana, suloinen lajinsa edustaja. Heitä oli useampia. Jokainen yhtä ihana. Mitäköhän heille kuuluu nyt?

14 kommenttia:

  1. Minäkin näin tuollaisen keväällä, mutta minulla ei ollut sitä karhukojun suojaa. Ei tullut ensimmäisenä mieleen, että onpas ihana ja suloinen lajinsa edustaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka lähellä karhu oli? Miten toimit? Olisi mukava kuulla lisää.

      Poista
  2. Minua varmaan pelottaisi katsella karhukojun suojassakin. Me nähtiin viime kesänä karhu omilla nurkilla: https://vaaranlaella.blogspot.com/2017/06/nyt-nahtiin-karhu.html
    Olihan se tiedetty, että niitä näillä nurkilla majailee. Se on kurjaa sikäli, että kun noilla samoilla teillä ja metsissä kuitenkin mekin kuljetaan. Varmaan lähes aina kun menee postilaatkolle, sen muistaa että tuolta se tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos karhu on terve, niin siitä ei liene vaaraa, sillä se taitaa pelkää ihmistä yhtä paljon kuin ihminen sitä -- jos ei enemmänkin. Rauhallinen perääntyminen omaan tulosuuntaan taitaa olla se neuvo, mitä karhun kohtaamiseen annetaan. Toivon onnellista ja turvallista rinnakkaiseloa ihmisten ja karhujen kesken!

      Poista
  3. Voi, miten persoonallisen näköinen! :) Korvatkin hiukan kippuralla.<3
    Olet elänyt hetkiä, joista itse suuresti unelmoin!Karhu on sieluneläimeni.Pelkoni ja suuri ihailuni kohde.Nimenikin Ursula saanut karhun mukaan alkunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin?! Tupsukorvineen <3.
      Kokemus oli hieno. Karhukojulla oli selkeät ja selvät säännöt joita noudattamalla sekä asiallisella käytöksellä oli niin turvallisuus sekä karhujen läsnäolo melko taattu.
      Ursus - Ursula. Hieno nimi!

      Poista
  4. Oli varmaan unohtumaton kokemus! Haaveilen tuollaisesta reissusta myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se. Ihana ilta. Toivottavasti pääset karhureissulle!

      Poista
  5. Vau, upea kokemus. Vaikuttava ja kaunis. Nähnyt en läheltä ole, kuulut hurjan rytinän lakkareissulla takaani, luullen hirveksi.
    Hetken kuluttua paikalle saapunut isäni tiedusteli kuulinko ja näinkö sen? Karhun joka oli liikkunut takanamme ja jonka seisomajäljen ja poistumisjäljet isäni kävi tarkistamassa. Jatkoimme marjastamista.
    Toisella kertaa, eri metsässä, karhu oli käynyt takanamme metsässä, kiivennyt puuhun ja lähtenyt karkuun kun palasimme mieheni kanssa paikalle takaisin. Blogiini laitoin joskus puusta kuviakin. Käymme edelleen siellä marjassa.
    Itä-Suomessa karhuja on ja nyt valitettavasti tapetaan satoja. Karhu parkoja ei saisi olla siellä, missä ihmiset liikkuu, eli ei kohta missään.
    Karhu vastaan autoilija. Autoilija on ihmiselle moninkerroin kuolemia ja vammautumisia tuottava😂
    Punkki myös aiheuttaa enemmän sairaalakäyntejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maahinen, että jaoit karhukokemuksesi ja ajatuksesi. Olet oikeassa. Karhuja vainotaan ihan suotta ja turhaan myös lietsotaan karhupelkoa ihmisissä. En aina ymmärrä miksi tai mitkä ovat pelonlietsojien tarkoitusperät. Onko niin moni erkaantunut luonnosta?

      Poista
  6. Suloinen hellyttävä kuva pedosta.
    Minkäpä karhu tekee luonnolleen, kun on syntynyt lihansyöjäksi.

    Lapsuuden korpi maisemissa kun elimme, niin karhut ja sudet asustivat lähettyvillämme. Hyvin mahduttiin samoihin metsiin liikkumaan.
    Muistan kyllä, että syksy puolella alkoivat tulla turhan lähettyville karjaamme ja pihaamme. Silloin vanhemmat kehottivat pysymään lähempänä kotia, ettei metsään menty.
    Kyllä ne söivät muutamia lehmiä tai lampaita rannan maanviljelijöiltä.
    Metsästysaikana naapurien isäntien kanssa isäni kävi kerran metsästämässä. En muista kuin, että yhden karhun ampumisen.

    Ennen suvaittiin luonnon eläjiä paremmin kuin nykyisin.
    Vai onko ajat muuttuneet niin, ettei karhut väistä ihmistä ja on vaara.
    Ovatko liikaa kesyyntyneet. En tiedä..vai onko ihminen tullut aremmaksi.

    Toissa kesänä karhu oli käynyt repimässä rantasaunamme puuportaat melko säleiseksi. Ei sitä kukaan lähtenyt jahtaamaan hengiltä pois.
    Mukavaa kun karhuja on vielä metsässämme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana lukea teidän rauhallisesta rinnakkaiselosta. Sitä toivoisin myös nykypäivään. Luulenpa, että ihminen on tullut aremmaksi. Erkaantunut luonnosta. Varsinkin sellaisesta aidosta erämaasta, jota ihminen ei liielmälti ole muokannut. Olen kanssasi samaa mieltä, että mukavaa, kun karhuja on metsissämme ♥.

      Poista
  7. Did you take this photo yourself? It is amazing that you were able to capture this picture. Thanks for the share, hope you have a fantastic rest of your day. Keep up the posts! Great photo!

    World of Animals

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you very much World of Animals! ♥ Yes, I have taken photo by myself. I were bear photography hide in Kuusamo municipality. It was an amazing experience.

      Poista

Kommenttisi ilahdutaa aina - I appreciate your comments