keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Kolme työtäni

Galleria Art Fridan joulunäyttelyssä on paraikaa esillä
kolme teostani. Näyttely on avoinna 21.12. asti ja
joulutauon jälkeen vielä 11.1.-12.1.2017

Työni ovat päässeet suureen seuraan, kun joukossa on myös 
mm. Outi Heiskasen, Miina Äkkijyrkän, Susanna Leinon
ja Jouni Onnelan teoksia. Tästä olen vilpittömästi nöyrän
iloinen ja kiitollinen
♥.


torstai 28. heinäkuuta 2016

Sateen ääni sillalla

Kaksi teosta Tuomas Anhavan
"Sateen ääni sillalla" -kirjan nimen
inspiroimana: minun (yllä) ja Satun Sivukujilta.

Mitkä nimet sinä antaisit näille?


sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

#ATENEUM #ALICENEEL

#Ateneum #AliceNeel
107th Streetin ja Broadwayn kulma

Yksityiskohta Alice Neelin
teoksesta "Nineth Avenuen ilmarata" (1935)


Possunen

Tussimaalaus kymmenisen vuoden takaa

tiistai 5. heinäkuuta 2016

torstai 12. toukokuuta 2016

Toven kirjeitä

Boel Westin ja Helena Svenssonin toimittamaa kirjaa
lukiessani sain kulkea Toven matkassa ja mikä ihaninta:
Kuulla hänen ääntään. Elämäkerroissa joskus saattaa muisti
tehtä ao. henkilölle tepposet tai elämänkertakirjuri kertoo
(mikä on ymmärrettävää kyllä) ao. ihmisestä oman tulkintansa.
Kirjeissä ei ollut näitä rasitteita. Ne kuvastivat Toven juuri
sen hetkisiä kokemuksia ja tunteita ja sen myötä tuntuivat
aidoilta ja vilpittämiltä.
Kaikki kirjeet olivat kiinnostavia.
Omiksi suosikeikseni nousivat kirjeet saaresta ja ne, joissa
käsiteltiin kuvataiteilijan työtä tai Pariisia. Tove kirjoitti
kirjeitä mm. perheelleen, ystävilleen Evalle ja Mayalle ja
rakkaalle Tuulikilleen. Tootista sai Toven kirjoitusten perusteella
sympaattisen ja hauskan kuvan.

Kiitos viisas, ihana Tove!
♥ :)

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Pappan perintö

Viimeisin grafiikantyöni nimeltään "Pappan perintö"
etsaus & akvatinta, 10 x 10 cm

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Lomapäivä

Jotain tällaista on suunnitteilla seuraavaan etsaukseen..

Ateneumissa on tällä hetkellä esillä Kaarina Kaikkosen
lämpöisiä tunteitä herättävä teos "Valon paino", 2016.
Taiteilija on ajatellut kauniisti, että jokaisen paidan sisällä
on sykkinyt sydän.

Atskissa on menossa Rodin-näyttely.
Tämä kuva on otettu vuosien takaa Pariisin Rodin-museosta.

Rodinin puutarhan ruusut

Muutama postikortti muistoksi, koska Ateneumin Japanomania
vei sydämeni. Ihastuttava ja monipuolinen: japanilaisia

ja eurooppalaisia teoksia. Runsas ja kauniisti rakennettu näyttely
kertoo japanilaisuuden vaikutuksesta Pohjoismaiden taiteeseen 

ja muuhun kulttuuriin. Japanilaisuudesta alettiin kiinnostua
1800-luvun puolenvälin jälkeen ja monet tuon ajan taiteilijat
ihastuivat japanilaisiin teoksiin, tekstiileihin ja esineisiin,
enkä yhtään ihmettele miksi.

Monien hienojen teosten joukossa oli tuttu Virginie'kin. Oli ihana
nähdä Edelfeldtin teos pitkästä aikaa "elävänä". Luin aikoinaan
Anna Kortelaisen "Virginie" -romaanin mukana eläytyen ja
samat hyvät muistot tuolta ajalta tuli mieleen.
Japanomania täytyy nähdä vielä uudelleen.

Voiko hammaslääkärillä olla kauniimpaa rappua? ajattelin
ja unohdin pelätä ja onnistuin eksymään :). Portaikossa? kyllä.
Hyppäsin sitten hissiin ja löysin perille :).

Yksityiskohta portaikon koristelusta


Didrichsenillä Kuusisaaressa oli menossa kiinnostava ja myös
näkemisen arvoinen näyttely "Olipa kerran neuvostotaide
- teoksia Arefjevin kokoelmista". Kävin perinteisesti
tervehtimässä lasin takaa museon kahta kultakalaa
(korjatkaa, jos lajimääritys meni metsään..)
ja  mietin, onko pienessä akvaariossa elävä kala onnellinen.

Sokerina pohjalla: Rakas Tessu ♥.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Avajaiset Hietsun paviljongissa 16.1.2016

Minulla oli viikko sitten ilo olla viiden hienon taiteilijan
(Marianne Matikka, Tuula Linnainmaa, Marjo Wassman,
Pirjo Källi ja Markku Vuoiro) näyttelyn "4 kimppa & poika"
avajaisissa. Tunnelma oli lämmin ja töistä saattoi nauttia
pianomusiikin säestämänä.
Näyttely on avoinna joka päivä klo 12 - 18
29. tammikuuta asti. Osoite: Hiekkarannantie 9, Helsinki

Marianne Matikka toivotti vieraat tervetulleiksi ja Taide-lehden
päätoimittaja Pessi Rautio piti avajaispuheen.

Matti Vuorion teokset toimivat niin yksin kuin yhdessä.

Marianne Matikka: Aito I ja Aito II

Yksi suosikeistani, joka tulee paremmin
esiin Marjo Wassmanin kotisivuilla.

5 kk "vanha" hoitokoiramme viihtyi mieheni sylissä. Apollo
sai paljon paijauksia ja helliä kommentteja osakseen :).

Tässä kuvassa Hietsun paviljonkin häämöttää takavasemmalla.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Talvisena maanantaina Helsingissä

Piirtäminen julkisella paikalla jännitti niin, että olin huomaamattani
juonut latteni loppuun. Alkuun en oikein uskaltanut katsella sitä
mitä piirsin. Miten sitä siten voi piirtää? Ei voi. Tulos olikin
haparoiva. Vaivuin ajatuksiin ja ihmisten puheensorina tuntui
kotoisalta. Eikä kukaan ollut kiinnostunut minusta. Onneksi.
En viipynyt kahvilassa kauaa ja työ jäi keskeneräiseksi,
kuten seuraavakin.
Istahdin Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikan vieressä
olevalle ihanalle sohvalle ja aloin piirtää. Vastapäätä istui
harmaapäinen vanhempi herrasmies. Miten olisinkaan halunnut
piirtää hänelle läppärin sijaan kirjan. Tämäkin jäi kesken ja virheet
korjaamatta. Puoliso pääsi hammaslääkäriltä nopeammin kuin
olin arvioinnut enkä viitsinyt antaa hänen odottaa.


Tämän kaltainen piirtäminen vaatii hienotunteisuutta ja nopeaa
havannointikykyä. Minulla ei ole tarkoitus tehdä muotokuvaa niin,
että ihmiset tunnistaisivat itsensä kuvasta. Tarkoituksena on kuvata
kaupungin arkea sellaisena kuin se näyttäytyy tänä päivänä.
Senpä vuoksi en tee sylitietokoneesta kirjaa jne. 

Jonain päivänä uudelleen :).

Helsingin talvista romantiikkaa

ja aamuinen kuva meidän pihamaalta :).
Tänä talvena on pihapiirissämme ollut enemmän punatulkkuja
ja mustarastaita kuin milloinkaan aikaisemmin. Onkohan ruoka
vähissä? Tuntuvat olevan myös rohkeampia kuin aiemmin.

lauantai 2. tammikuuta 2016

Uusi tuttavuus

Veljeni puolisonsa kanssa antoi minulle muutama vuosi sitten joululahjaksi
mehiläisvahavärit. Ilahduin lahjasta, mutta silti meni viime vuoden lopulle
ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan. Maalausraudan sain puolestaan
lahjaksi mieheltäni.
Joskus olen sellainen, että uudet asiat jännittävät niin, etten saa aloitettua.
Aivan kuin heti pitäisi saada aikaiseksi jotain valloittavaa :). Huomasin että
mehiläisvaha kuivuu melko pian, mutta raudalla voi sitä kuumentaa uudelleen
ja jatkaa työtä. Pidän tuota nopeaa kuivumista hyvänä asiana. Kuvassa oleva
työ on toistaiseksi ainoa, minkä olen säästänyt. Harjoitukset jatkuvat :).

Enkaustiikka (suomeksi vahamaalaus) on vanha tekniikka, jota on käytetty
monien satojen vuosien ajan mm. ikoneissa ja Egyptissä Rooman vallan aikaan.

Toisinaan on hyvä saada lahjaksi sellaista, mihin ei itse heti uskaltaisi
tarttua. Kiitokset lahjojen antajille! :)